Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäminen on kuin sienimetsällä olisi. Ilmaiseksi saa niin paljon kuin jaksaa kerätä.
Kannattaako kaikkia sieniä kuitenkaan kerätä, tai varsinkaan syödä?
Vapaus valita...
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot on upea juttu. Suorastaan maailmaa mullistava. Sen sijaan että jokainen toimija puuhaisi omassa siilossaan ja yrittäisi istua visusti tekeleensä päällä, työkaluja kehitetään yhdessä.
Kehityksen ytimessä on toki yleensä liiketoimintaa ja yrityksiä, mutta myös valtava määrä yksittäisiä henkilöitä, kuten Freelancereita, harrastajia, ja muita innokkaita. Koska työkalut ovat ilmaisia, eikä niissä ole lisenssimaksuja, muodostuu liiketoiminta yleisimmin palvelusta. Tällaista voi olla konsultointi, koulutus, käyttöönotot, ja tuki.
Koska nämä yhteiset tuotokset ovat avoimesti jaossa, niitä voi ottaa käyttöön kuka vain, vaikka ei olisi kehitykseen omia resurssejaan antanutkaan.
Tämä tarkoittaa että jokainen yksityishenkilö, yhteisö tai yritys, voi ottaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käyttöönsä niin paljon kuin haluaa.
Käyttöjärjestelmäkseen voi valita Linuxin, selata internettiä Firefoxilla, toteuttaa verkkosivunsa Wordpressillä tai Joomlalla, muokata tiedostot LibreOfficella tai Nextcloudilla, toistaa mediat VLC media playerillä, muokata kuvat GIMP:illä ja Inkscapella, hallita versioinnin gitillä ja Gitlabilla, ja vaikka pyörittää koko yrityksen tai yhdistyksen toiminnot Odoossa.
Kannattaako tällaisia ohjelmistoja sitten käyttää?
...vastuu harkita
Siinä missä metsästä voi kerätä niin paljon sieniä kuin haluaa, me kaikki ymmärrämme että näin ei käytännössä kannata tehdä. Se miten jokaisenoikeutta mieluummin kannattaa hyödyntää, on että:
- Selvitä mitä sieniä kannattaa kerätä
- Tutki, mihin niitä voi käyttää
- Pohdi, mitä näistä haluaa itse kerätä
- Ja lopulta varmista, että osaat tunnistaa mitä aiot kerätä
Vielä kerätessäkin voi tehdä valintoja siitä kuinka paljon mukaansa ottaa, siivoaako saalinsa heti vai myöhemmin, mitkä yksilöt ovat niin huonoja että kannattaa jättää poimimatta, ja lopulta että kuinka kerättyjä antimia tulee käyttämään.
Ja kuinka ollakaan, vastaus siihen että kannattaako avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käyttää, löytyi sieltä sienimetsästä.
Eli riippuu siitä mitä haluaa. Yksi haluaa käyttää aikaa asiaan perehtymiseen ja noutaa metsän antimet ilmaiseksi itse, toinen menee kurssille ja antaa asiaan perehtyneen neuvoa, kolmas ostaa tarpeensa mukaan torilta tai kaupasta, ja neljäs tykkääkin marjoista.
Itse huomaan valitsevani avoimen lähdekoodin vaihtoehdon aina kuin se on mahdollista.
Siinä missä avoimen ohjelman hyvänä puolena on että siitä ei ole pakko maksaa ja että käyttöoikeutta ei voi kukaan ottaa pois tai rajata, on kääntöpuolena, että ei sen käytössä välttämättä kukaan ainakaan korvauksetta auta. Suljetun lähdekoodin kanssa tuotteesta maksetaan joko kertakorvaus tai kuukausimaksu, jolloin on aiheellista olettaa saavansa käyttöön myös tukea. Silloin tulee kuitenkin sidotuksi, hyvässä ja pahassa, ohjelmiston tarjoavaan yritykseen, joka voi sanella ehdot miten ohjelmaa voi käyttää, ja kuinka kauan.
Avoimen lähdekoodin kanssa itsenäisyyden ja vapauden taso on aina itse päätettävissä: teenkö tämän kokonaan itse, ostanko kokonaan palveluna, vai tehdäänkö yhteistyössä jotain tältä väliltä?
Koska tietojärjestelmät ovat niin tärkeä osa organisaation toimintaa, niiden valintaan sopii sama vitsi kuin sienestykseen:
"Kaikkia sieniä voi syödä, joitain vain kerran"
Jarmo Kortetjärvi
on OCA-aktiivi ja sinnikäs sienestäjä