Kuljen toisinaan junalla töihin Hämeenlinnaan. Eräänä maanantai-iltapäivänä hyppäsin junaan kotiutuakseni työpäivän jälkeen takaisin Tampereelle. Puhelin soi. Kollegani kysyi: "Onko sulla Timon puhelinnumeroa, se on varmaan vahingossa ottanut mun takkini, jonka taskussa on mun auton avaimet." Junan juuri lähtiessä liikkeelle työnsin käteni taskuun ja vastasin "ööh - ei tarvitse soittaa Timolle." Se olin minä, joka oli ottanut väärän takin. (Olinkin ihmetellyt, että olenpa mä lihonut, kun takki vähän kiristää lantiolta.)
Kriisinhallintasuunnitelma käynnistyi heti: toisen työkaverin auto lähti kohti Toijalaa, jossa minä hyppäsin pois junasta. Vaihdettiin takit. Kollega sai autonavaimensa ja minä laihduin taas takaisin entiselleni. Seuraavalla viikolla tullessani ovesta sisään varoitin naureskellen: "Oletteko nimikoineet takkinne?" Pojat vastasivat kuorossa, että "Ei, mutta kaikilla on auton avaimet housuntaskussa!"


Myönnetään, minä olen sähläri ja hösöttäjä. Siinä sitten tapahtuu kaikenlaista, kun ei keskity ja luulee pystyvänsä moniprosessoimaan. Erityisesti aikataulut ovat minun akilleen kantapääni. Tuplabuukkauksia tapahtuu, jos ei heti samantien muista pysähtyä kirjaamaan asioita kalenteriin.
Muutama vuosi sitten tajusin kauhukseni kuukautta ennen jokakeväistä ITK-konferenssia, että olin jo syksyllä ostanut lennot Pariisin samalle viikolle. Iik - ITK-ständi oli aina ollut minun hommani. Eikun soittamaan pomolle: "Kuule, tiesithän, että moka on mahdollisuus...?" Mutta niin siinä kävi, että ITK-ständille saatiinkin uutta verta ja nuorten energia veti ennätysmäärän kävijöitä. Oli onnekas sattuma, että minä vetäydyin takavasemmalle. Siitä eteenpäin on menty erilaisella kokoonpanolla, jossa toki itsekin olen mukana, kun muistan hallita aikataulujani.
Mokailu on ehtymätön innovaatioiden lähde. Keski-Euroopan gourmet nojaa vahinkoihin: "hups, mehu on käynyttä" tai "oho, tää juustohan on päässyt homehtumaan".
1800-luvun lopussa englantilainen Alexander Fleming unohti siivota työhuoneensa lähtiessään lomalle. Petrimaljassa oli syntynyt hometta, joka näytti syövän bakteereja ja näin sai alkunsa penisilliini.
1956 Amerikkalainen Wilson Greatbatch kehitti laitetta, jolla saisi tallennettua sydämen sykettä ja tuli keksineeksi sydämentahdistimen.
Procter & Gambelin työntekijä unohti saippuamassan sekoittimeen. Massaan tuli ilmakuplia, jotka aiheuttivat palasaippuan kellumisen. Asiakkaat alkoivat lähettää ihastunutta palautetta. Ivory soap-saippuasta tuli yksi P&G:n hittituotteista.
Monet IT-alan menestyjät ovat rakentaneet "fail fast, fail often"-toimintaperiaatteesta kilpailuedun. Kun virheet sallitaan ja niihin jopa kannustetaan, kynnys kokeilla ja jakaa kokemuksiaan madaltuu. Epäonnistumiset ovat osa oppimista.

Virheiden sietäminen on tärkeää myös arkiympäristössä, vaikka ei tähdättäisikään suuriin innovaatioihin. ”Ihminen, joka ei tee virheitä, ei tavallisesti tee muutakaan.” (William Connor Magee). Työntekijä, joka saa haukut tekemästään virheestä, haluaa välttää noloja tilanteita ja passivoituu. On parempi tehdä mahdollisimman vähän, niin välttää ikävät palautteet. Ja jos virheitä tapahtuu, ne on parempi lakaista maton alle. Mutta kun virheitä piilotellaan, niiden vaikutukset usein kasvavat. Virheiden sieto lisää psykologista turvallisuutta, mikä taas parantaa tiimien oppimiskykyä ja tuloksellisuutta. Avoin ja turvallinen työympäristö lisää hyvinvointia, viihtyvyyttä ja sitoutumista. Selkeät prosessit ja toimivat työvälineet vähentävät virheiden mahdollisuutta. Automaattinen tiedonsiirto estää näpyttelyvirheitä - mutta toisaalta siirtää virheitä tehokkaammin paikasta toiseen, jos prosessi ei ole kunnossa.
Yrityksen 20-vuotisjuhlien kunniaksi tein meille aasinhatun. Se on neukkarin pöydällä vapaasti laitettavissa päähän, jos haluaa jakaa jonkun mehevän mokansa. Välillä tehdään nopeita korjaussuunnitelmia koko tiimin voimin ja toisinaan päästään leppoisasti naureskelemaan hassuille sattumuksille. Jostakin kumman syystä minä olen hatun aktiivisin käyttäjä. Toisaalta kun osaa nauraa itselleen, ei elämästä huumoria puutu!

Karoliina Nisula
Kehityspäällikkö ja mokailun kokemusasiantuntija